9.1.15

Home sweet home

Mitä kaikkea mahtuu kahteen viikkoon? Suuret oli suunnitelmat, mutta toteutus vähän tökki. Niin ja tunnollisena työntekijänä mä tietenkin sairastuin sitten ihan kunnolla heti loman alettua. Mä vietin kuumehouruissa joulupyhät ja yskä alkoi vedellä viimeisiään vasta lähtöä edeltävänä viikonloppuna. Onnistuin mä silti välillä poistumaan neljän seinän sisältä, viettää laatuaikaa porukoiden kanssa, nähdä mun ihania, vajaita kavereitani, höntsyillä Tampereella, reissailla mun siskon luo, käydä ratsastamassa ja viettää kissatätipäiviä.




Mä liukuvärjäsin myös mun hiukset, kuten kollaasikuvasta näkyy. Jos ei ennen ollut kuivat latvat, niin nyt ainakin sitten on. Mutta tykkään kyllä tosi paljon. Meillä oli äidin kanssa ihana äititytär-päivä. Käytiin jalkahoitajalla, kampaajalla, syömässä meidän vakikahvilassa ihanat salaatit ja lopuksi leffaan. Teki terää siinä jouluhälinöiden keskellä kunnon rentoutumispäivä.

Uusivuosi vierähti Tampereen yössä seikkaillen. Me luisteltiin katsomaan keskiyöllä ilotulitustakin. Oli ihan sairaan liukasta. Sitä sai roikkua kavereissa kiinni, ettei lemannut joka askeleella.



Mä olin vähän pelännyt, etten enää osaisi olla kotona. Taas vaihteeksi turhaan. Korkeintaan kolme minuuttia ehdin kotona olla, kun jo tuntui kuin koko syksyä ei olisi koskaan ollutkaan. Ei kyllä ollut ongelmia kotiutua. Mä taas asuin yökkäreissä päivät, söin jääkaapista mitä halusin, milloin halusin ja makasin vaikka lattialla jos siltä tuntui. Ainoa, mikä tuntui todella oudolta oli se, että julkisilla paikoilla kaikki puhuivat suomea. Enkä mä päässyt siitä ihmettelemisestä koko kahden viikon aikana eroon. Kahdessa viikossa onnistui myös loistavasti käydä kolme kertaa elokuvissa ja muutenkin katsoa vähintäänkin joka ilta jonku leffa. Heh.

Ekana aamuna heräsin siihen, että mun sänky oli valloitettu. Mä olin liiskaantunut seinää vasten, mun ronttikissani löhöile leväasti puoliksi mun selän päällä ja toinen kissa oli valloittanut jalkopään. Oli mulla niitä karvakasoja kyllä ikävä. Kissoja siis, kissankarvoja ei. Kivasti aloin taas muistaa miksen kotona kauheasti käyttänyt mustia vaatteita.

Kahdessa viikossa ehti paljon Toisaalta taas tuntuu, ettei mitään tullut tehtyä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti