Writer's block

Mä en oikein ole tiennyt mistä kirjoittaa viime aikoina ja siksi blogini on pysynyt melko hiljaisena. Musta alkaa aina tuntua, että olen jo puhunut tästä asiasta, toistan vain itseäni. Niinpä suljen luonnoksen ja annan asian olla. Välillä olen motivoitunut, kirjottanut kymmeniä ideoita ylös ja illalla sormet syyhyten istunut koneen ääreen. Vain jälleen sulkemaan tämän valkoisena vastaan ammottavan luonnoslehden ajatellen "ei tämä ole kiinnostavaa" tai "ei tämä ole minun blogini teema". Mutta sepä se, mikä on mun blogin teema? Sekamelska?

Vai onko tämä se kuuluisa writer's block?

Mä olen käynyt ihanissa ravintoloissa ja mietinyt kirjoittavani sanasen niistä Brysseliin matkustaville vinkeiksi. Olen katsellut kuvia reissuista ja ajatellut kirjoittavani matkakertomuksen. Olen soittanut ukulelea ja pohtinut kiinnostaisikohan jotain pari vinkkiä ukulelen soittamisen alkuunpääsemisessä. Olen pohtinut ulkomailla eloa ja aupairina oloa ja suunnitellut monta postausta pohjautuen omiin kokemuksiin, muiden kertomisiin ja ajatuksiin; vinkkejä elosta ulkomailla. Olen selaillut päiväkirjaani ja miettinyt pitäisikö vain kertoa arjestani. Niin ja se TBR, kiinnostaisiko ketään kuulla jatkoa.

Ja sen sijaan, että olisin vain kirjoittanut jostain olen pyöritellyt peukaloitani ja stressanut mistä aloittaa. Mä jopa loin tuon pienen kyselyn "mitä jatkossa?", joka kummittelee blogini oikeassa reunassa, profiilini alla. Kovin suurta vastausmäärää ei vielä ole näkynyt.

Niinpä mä käännyn teidän ruudun toisella puolella olevien puoleen ja kysyn suoraan: mitä jatkossa? Käykää klikkailemassa oma mielipiteenne tai kerro kommentissa ajatuksesi.

Vai jatkanko vain samaan malliin? Sitä sun tätä milloin sattuu.

Q&A // toinen

Toinen osa vastauksia kysymyksiinne. Loput vastaukset löydät täältä.

RANSKANKIELI

Puhuitko kieltä ennen?

En tiedä voiko sitä puhumiseksi kutsua, mutta joo jotain osasin änkyttää.

Olettaen että oot opiksellu lukiossa ranskaa, olitko hyvä siinä? Millasia kurssinumeroita esimerkiksi sait?

Joo lukiotaustahan mulla on takana. Mulla ei suurta ongelmaa lausumisessa koskaan ollut ja jos olisin vähän innokkaamin opiskellut olisin varmasti voinut ollakin ihan hyvä. Mutta laiska mikä laiska eli en mä mikään ablodien arvoinen opiskelija ranskassa ollut. Kurssinumerot heittelivät aika paljon. Aluksi taisin jopa saada jonkun kympinkin kun taso nyt oli ihan nolla, mutta kakkosella motivaatio vähän romahti ja sain lähinnä seiskaa. Abivuonna taisin saada 8-9 -numeroita, kun kirjotukset pakottivat opettelemaankin jotain.

Onko kielitaito parantunut paljon? / Miten ranskan kieli sujuu sulta?

On. Aluksi lähinnä vastasin kaikkeen ”oui” enkä tajunnut puoliakaan mitä mulle sanottiin. Nyt mä pystyn jopa keskustelemaan ja ymmärrän arkielämän puhetta tosi hyvin. Pystyn kuuntelemaan radiota, katsomaan leffoja, ymmärrän biisien sanat, kysymään neuvoa ranskaksi jne . Kai se siis jo jotenkin sujuu.

Kuinka nopeasti opit puhumaan ranskaa sujuvasti?

En tiedä puhunko mä vieläkään ”sujuvasti”, mutta noh ennen kun mä lähdin tänne ajattelin, että pari viikkoa ja olen kuin natiivi. Not. Olisi pitänyt kuunnella äitiä, joka sanoi että pari kolme kuukautta se ottaa. Äidit on aina oikeassa, eli kolmisen kuukautta siinä meni, ennen kuin puhe alkoi tulla luontevasti. Ymmärrys tuli aika nopeasti.

MUUT

Missä näet itsesi 5 vuoden päästä?

Mä en edes osaa kuvitella missä olen 5 päivän paastä. Mutta oletettavasti olen joko a) opiskelemassa tai b) hortoilen maailmalla living la vida loca.

Miten au pairius näkyy sun musamaussa, sarjoissa ja leffoissa, onko niihin tullut muutoksia entiseen?

Musiikin suhteen ainakin aika radikaali muutos. Ottaen huomioon, että ennen mä tiesin vaan Edith Piafin Je ne regrette rien:n ja nykyään mä en muuta kuuntelekkaan kuin ranskalaista musaa. Leffoja ja sarjoja olen oppinut katsomaan dubattuna ja se on ihan jees (en olisi ikinä uskonut sanovani niin).

Onko niskatyyny maailman paras keksintö?

Todellakin.

Söpöt ja läpöiset tohvelit vs. söpöt yökkärit?

Yökkärit. Mä voisin asua vaan yökkäreissä, ei sillä kotona Suomessa mä asuinkin.

Sellainen tietty juoma/ruoka jonka aina tilaat, jos menet ulos?

Juomana tee ja kesällä jäätee. Ruokana varmaan ceasar-salaatti, pizza tai spaghetti bolognese ovat sellasia joihin turvaudun useimmiten.

Maksalaatikko rusinoilla vai ilman?

Ilman. Rusinat on hyviä semmosinaan, mutta ruuasta mä olen aina ronkkimassa niitä pois.

Koska tuut kengurulandiaan?

Jos mä en elelis köyhyysrajan alapuolella, niin vaikka heti. Jos sä hommaat lipun niin mä alan pakata kamojani ;)

Koeks olevas muuttunu ton reissun aikana? Jos joo ni miten?

Koen. Olen ainakin vahvempi, kärsivällisempi ja rauhallisempi. 

Onks löytyny ranskismiestä??

Mun unelmien Jean-Pierre on varmaan eksyny matkalla pelastamaan mut ja on liian itsepäinen kysyäkseen neuvoa. 

Lähetäks mulle kortin?:--)))

Jos laitan nimen ja sen alle koalalandia niin luuleks et tulee peril?

Onks sul bucket listillä jotai mitä haluut tehä siel?

Haluisin ainakin käydä Mont Blancin huipulla.

Onko sulla suomalaisia tuttuja tai tutuksi tulleita Ranskassa?

On, kyllä suomalainen aina toisen suomalaisen löytää.

Mitä odotat eniten paluussasi takaisin Suomeen? Kolme asiaa, joita kaipaat Suomessa?

Isovanhempien (ja muiden rakkaiden) näkemistä, maitoa ja kissakainalossa nukkumista.

Yksi suurimmista unelmistasi tällä hetkellä? / Mistä unelmoit?
Vapaaehtoistyö Afrikassa. Ja tämän unelman mä haluan ehdottomasti joskus toteuttaa.

Mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle?

Tulitikut, peiton, retkikeittimen, puukon ja hyvää seuraa.

Kuvaile unelmiesi aamiainen (ruoka, seura, ympäristö…)

Merenrannalla, palmupuiden katveessa, aurinko nousee ja mä olen (yllättävää kyllä) hereillä. Tuoreita hedelmiä, vastapuristettua mehua ja tuoretta leipää. Seurana joku mulle tärkeä ihminen, n'importe qui ja hyvä kirja.

Kuvaile itseäsi kolmella sanalla

Rehellinen, sarkastinen ja seikkailuhenkinen.

Miten sun paras kaveri kuvailis sua? Entä sun äiti?

Kaverit: Hauska, heittäytyväinen, kekseliäs, aina messissä, spontaani, hyvä kuuntelija ja muumimamma (thanks mate).

Maman: Elämäniloinen, empaattinen, avarakatseinen, lämminsydäminen ja vahva.

Kerro joku lapsuusmuisto ajalta ennen kouluikää

Mä muistan, kuinka mä en koskaan saanut purkkaa, koska aina nielin sen saman tien. Muistan myös, että eka tai toka pyöräajelu päättyi tangon yli lentäen lätäkköön. Ja muistan kuinka naapurin poika opetti mua katsomaan kieroon. Voi niitä hyviä aikoja kun minä olin pieni.

Minne haluaisit matkustaa just nyt?

Mä kävin keväällä 2013 Keniassa ja siitä lähtien mulla on kauhea kaipuu takaisin. Myös Aussit ja Etelä-Amerikka kiinnostaa.

Mitä sulla on suunnitelmissa ennen Suomeen paluuta?

Pari viikkoa Pariisissa, Mont Blancin huipulla käynti ja nauttia mahdollisimman paljon ihan perus arjesta.

Mitä suunnitelmia ens kesäksi?

Mulla ei muuta ookkaan kuin suunnitelmia. Roadtrippejä Suomen ympäri, interreilausta, tukholmareissu, festareita, leffailtoja ja himottais päästä myös takaisin Ranskaan. Jossain välissä pitäisi myös tehdä töitä. Saa nähdä mitä mun kesä oikeasti pitää sisällään, mutta koitan ottaa ilon irti, pitää hauskaa ja nähdä parhaita ihmisiä.

Mitä oot ajatellut tekeväsi syksyllä?

Sukulaiset skipatkaa tää. Mua houkuttaisi lähteä uudestaan aupairiksi, Rivieralle.

Onko sulla jotain hassuja tapoja?

Mulla on lähes pakonomainen tarve aina laulaa tai hymistä biisien mukana. Tunsin kappaleen tai en. Ei tosin varmaan muiden mielestä kovin hauska tapa. Pienestä pitäen mulla on myös aina kameran ilmestyessä esiin pakko vääntää joku omituinen ilme. Muut hymyilee, mä katson kieroon. Ja leffateatterissa otan aina ensiksi kengät pois ja laitan villasukat jalkaan.

Jos saisit valita minä vuonna olisit syntynyt, minkä vuoden olisit valinnut?

Mä olen niin syntynyt väärälle vuosikymmenelle, tai niin mä ainakin väitän. Mutta jos olisinkin syntynyt 50-luvulla tai 20-luvulla, mä varmasti väittäisin samaa. Ehkä mä vain pysyn kuitenkin ysivitosena ja odotan, että aikakoneet keksitään.

Onko sulla jotain paheita? Mitä? / Yksi tai enemmän pahinta pahettasi?

Mä olen perso makealle. Mä voisin elää suklaalla. Mä olen myös erittäin laiska ja jätän kaikki viime tippaan. Enkä mä osaa tehdä päätöksiä vaan väännän aina kärpäsestä härkäsen.

Millainen on unelmapäiväsi?

Päivä ilman huolia ja murheita.

Kolme piirrettä, joita arvostat ystävässä.

Huumorintaju, rehellisyys ja spontaanisuus.

Mikä on lempi tv-sarja? Entä elokuva?

Tätä kysymystä ei saisi kysyä sarja-addiktilta ja leffafriikiltä. Mutta mä heittelen jotain. Sarjat: Frendit, Greyn Anatomia, The 100, Pieni talo Preerialla, Kun taivas repeää, Syke

Elokuvat: Inception, Die Hard, Sinulle on postia, Les Miserables, Australia, Nemoa etsimässä, Suomisen Ollit

Jos voittaisit lotossa miljoonan, mihin käyttäisit sen?

Mä rakennuttaisin meidän kotitalon Suomessa viimesen päälle valmiiksi ja elelisin siellä herroiksi loppuelämäni. Ja matkustaisin maailman ympäri. Ja sijoittaisin suuren summan hyväntekeväisyyteen ja eläintensuojeluun. Voisinko saada toisenkin miljoonan? Heh.

3 asiaa, joista pidät ja 3 asiaa, joita et voi sietää.

Tykkään rämpytellä ukulelea, nukkua ja jutella syntyjä syviä parhaiden ihmisten kanssa. Mä en pidä loskasta, kiireestä ja katoilevista tavaroista.

Mitä tilaat Subwayssa?

Parmesan oregano -leipä, kana, salaatti, kurkku, paprika, maissi ja kastikkeena southwest ja majoneesi.

Mikä olisi radikaalein muutos hiuksissasi mitä voisit tehdä?

Tämä ombre mikä mulla nyt on on varmaan radikaalein muutos mitä tekisin/tein. Mä voisin saksia ne kyllä taas lyhyiksi.

Jos saisit matkustaa mihin tahansa maahan (tai mielikuvitusmaahan), minne lähtisit?

Uuh, mielikuvitusmaa olisi ehdottomasti Tylypahka. Muuten varmaan joku roadtrip Afrikassa tai Etelä-Amerikassa.

Kolme asiaa mitä tuut ehdottomasti kaipaamaan kun palaat Suomeen (ei ihmiset)?

Ranskan puhuminen, vuoret ja juusto.

Q&A // ensimmäinen

Tässä vihdoin ensimmäinen osa vastauksia teidän kysymyksiinne. Mä niin pelkäsin, että kukaan ei kysyisi mitään ja lopulta mä hukuin niiden kysymysten alle. Kiitos tuhannesti kaikille kommentoijille!

Päädyin vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, koska en vain tiennyt mitä karsia. Kysymyksiä oli kuitenkin niin paljon, että päätin jaotella ne aihealueittain ja julkaista kahdessa erässä. Eli here we go.

AUPAIR

Miksi päätit lähteä aupairiksi? / Mistä sait innostuksen lähteä au pairiksi?

Mä olin aina ajatellut ja sanonut kaikille, että lukion jälkeen mä lähden aupairiksi. Ja niin mä vain lähdi. Mitä sitä sen enempää pohtimaan.

Suosittelisitko sitä muille?

Suosittelisin. Täytyy vain olla lapsirakas ja joustava ihminen.

Menitkö au pairiksi järjestön kautta vai ilman?

Ilman, aupair worldin kautta.

Jos ilman järjestöä, niin mistä kaikesta sun piti huolehtia (meinaan paperihommia ja mahd. työlupia sun muita)?

Tein muuttoilmoituksen väestönrekisteriin ja ilmoituksen Kelalle. Perheen kanssa sitten voi tehdä kirjallisen sopimuksen, mutta en tiedä tarkalleen mitä kaikkea siihen kuuluu.

Miltä tuntuu asua kokonaan erilaisessa maassa, melkeinpä aivan yksin?

Enhän mä täällä yksin ole. Joo aluksi tietysti kaikki oli uutta ja uuvuttavaa, mutta ulkomailla asuminen on oikeastaan ihan bueno. Mahtavaa huomata miten sitä voi luoda ihan uudet kaveripiirit, rutiinit ja löytää toisen kotikaupungin.

Parhaat puolet au pairiudes?

Halpa tapa päästä ulkomaille ja oikeasti kokea toista kulttuuria. Oppii uusia asioita itsestään, tietää paremmin mitä elämältään haluaa, oppii uuden kielen, tapaa mahtavia ihmisiä ja saa uusia ystäviä. Myös lasten kanssa on paljon ihania hetkiä ja muistoja, joita en ikinä vaihtaisi pois.

Paskimmat puolet au pairiudes?

Perheestä riippuen, mutta mulla ainakin se tunne, että on koko ajan vieras toisten nurkissa. Myös se, että asuu työpaikalla on välillä aika raastavaa. Perseestä on välillä myös vähäinen vapaa-aika ja mitätön palkka.

Onko au pairina olo ollut sellaista, mitä kuvittelit?

On ja ei. Ehkä mulla kuitenkin oli vähän turhan ruusuiset kuvitelmat tästä kaikesta. Ihminen kuitenkin tottuu ja sopeutuu kaikkeen niin nopeasti.

Mikä on ollut haastavaa, entä yllättävän helppoa?

Ehkä vaikeaa on vapaa-aika viikolla. Saanko mä lähteä kun olen vapaa vai oletetaanko mun jatkavan iltaan asti, onko ok jos menen hetkeksi lepäämään huoneeseeni tai käyn lenkillä, vai pitäisikö mun jäädä touhuamaan lasten kanssa tai tehdä ruoka tms. Loppujen lopuksi yllättävän helppoa se vain oli yhtäkkiä vaihtaa rooli lapsesta ”äidiksi”.

Mitä yllätyksiä au pairina olossa on tullut vastaan?

Emmä tajunnut miten pahasti näihin lapsiin voi kiintyä.

Millainen suhde sulla on sun hostvanhempiin? Meaning onko ne selvästi pelkästään sun pomoja vai voisitko hengailla niiden kanssa ihan vapaa-ajallakin?

Viime syksynä varsinkin aika takkuileva suhde. Ne olivat selvästi vain pomoja ja eivät paljoa mulle koskaan puhuneet. Vähitellen sain sitten itsekin ääneni kuuluviin ja nyt asiat paremmin. En mä mikään perheenjäsen vieläkään ole, mutta ton äidin kanssa on ihan jees välillä viettää aikaa.

Miten sait kavereita aupairina olon aikana?

Blogin kautta, facebookista, kavereiden kautta tutustui lisää muihin ja kun liikkuu ihmisten ilmoilla niin tutustuu väkisinkin. Mä itse pelkäsin, etten löydä yhtään ystäviä ja kuinka turhaksi peloksi se osoittautuikaan.

Jos kokemasi perusteella saisit valita uudestaan lähtisitkö vai etkö lähtisi, kumpi/miksi?

Lähtisin ehdottomasti! Vaikka mä valitankin paljon, vaikka tämä on raskasta ja vaikka välillä ei millään meinaisi jaksaa, niin tästä saa niin paljon irti. Niin kliseistä kuin se onkin täällä kasvaa ihmisenä ihan valtavasti.

RANSKA

Miten Ranskassa tavat, kulttuuri, kaupungit ym. eroavat Suomesta?

Jos alkaisin vastata kattavasti, niin tästä tekstistä tulisi loputon. Mutta näin muutama: juuston ylensyönti, teitittely, parkkeeraus (jätä minne vain milloin vain), halpa viini, koluluun 3-vuotiaana, iltaruoka vasta klo 19:00-21:00...

Paras asia mitä sulle on siellä Ranskassa tapahtunu tai paras muisto sieltä?

Mä olen tutustunut mahtaviin ihmisiin, oppinut puhumaan ranskaa ja muuttunut henkisesti niin paljon. Ihania muistoja on niin miljoonia, että niitä on paha alkaa luettelemaan.

Lempipaikka Ranskassa?

Annecy on mulle kuin koti, sinne tulen varmasti palaamaan vuosienkin päästä. Pariisinmatkasta en taas koskaan kieltäytyisi ja tulen viettämään jo toistamiseen synttäreitäni siellä. Mutta mun lempipaikka on silti Nizza.

Miksi juuri Ranska? Mietitkö muita vaihtoehtoja, jos niin mitä?

Kai mä olin aina mielessäni päättänyt lähteä Ranskaan, vaikka muitakin vaihtoehtoja väitin harkitsevani (Australia, Uusi-Seelanti, Kanada). Mä kuitenkin halusin -ja haluan edelleenkin- että Ranska ja ranskankieli on se mun juttu. Joku tässä patonkien luvatussa maassa ja kurkkuärrässä vaan viehättää.

Olitko käynyt Ranskassa ennen?

Olen. 13-vuotiaasta teinistä asti käynyt melkein vuosittain maman kanssa motivoimassa ranskanopiskeluja.

Kauanko olet siellä?

9kk

Missä päin Ranskaa asustat?

Haute-Savoien alueella.

Mikä on ollu semmonen suurehko kulttuuriero mikä yllätti eniten?

En tiedä yllättikö, mutta ihmisten kohteliaisuus ja liikennekäyttäytyminen. Esim. aina kun lähtee kaupasta huikataan kassa-tädille, että ”Merci beaucoup, au revoir, bonne journée” Eli kiitos, näkemiin ja hyvää päivänjatkoa. Suomessa hyvä jos edes nyökätään lähtiessä. Myös teitittely ja s'il vous plaît:n tunkeminen joka väliin tuotti aluksi kamalasti vaikeuksia. Liikenteestä mulla on suunnitteilla tehdä ihan oma postaus lähiaikoina.

To be continued...

Kysymyksiä kysymyksiä

Mä olen pitkään miettinyt tekeväni tämän blogipostauksen, mutta jotenkin aina lykännyt sitä. Vähitellen se hautautui luonnoksien sekaan ja unohdin koko asia, until today. Jos nyt sitten, kun alkaa kirjoitusideatkin olla vähissä. Eli suunnitelmissa olisi tehdä Q&A -postaus.

Areena on nyt teidän ihmiset! Heitelkää kysymyksiä kommenttilaatikkoon aupairiuteen, ulkomailla asumiseen, Ranskaan, ranskankieleen yms. liittyen TAI liittymättä. Mitä mieleen nyt sattuu juolahtamaankaan. Mä odotan innolla teidän kysymyksiänne. 

Toivon, että joku nyt edes kysyisi jotain, ettei tarvitse täällä ihan nolona tuijottaa pyöreää nollaa kommenttiboksissa.

EDIT // Vastaukset löytyvät täältä.