Vähän epämääräinen lause heti näin alkuun ja jos jollekin nyt jäi epäselväksi mitä mä sillä oikein tarkoitin (ihmettelen kovasti jos jäi) niin mä siis kävin Ikeassa lihapullilla.
Mulla ei oikein ole mennyt suunnitelmien mukaan viime päivät kun aina jotain säätöä työajoista sun muusta. Tiistaina mun piti päästä kuuden- seitsemän maissa ja olisin halunnut lähteä kasilta alkavaan leffaan, mutta ei vain hosteja kuulunut kotiin. Viittä vaille seitsemältä mä siirryin pysyvästi ikkunan eteen tuijottamaan, koska portti aukeaa ja mä pääsen lähtemään. Sitä ennen olin minuutin välein käynyt kurkkimassa, joko sitä olisi hostäidin auto ajanut pihaan. En lopulta ehtinyt leffaan, vaikka hostäiti ei ollut montaa minuuttia myöhässä. Kirotut ruuhkat.
Eilen lapset meni isovanhemmille päiväksi ja isoisän oli tarkoitus hakea tytöt kymmeneltä. Eipä taaskaan ketään kuulunut ja mä siirryin jälleen vartiopaikalle ikkunan eteen. Pakko oli kellon lähentyessä yhtätoista soittaa hostisälle, että mikäs nyt on. Hostisä soitti sitten isovanhemmille ja eikös ne siellä odottanut, että mä toisin lapset sinne. Väärinkäsitys, se tästä nyt taas puuttui. Mä olin jo ehtinyt sopia treffaavani Jennan ja lähteväni meiltä Geneveen Ikeaan, mutta ainahan pieni säätö ja mutkat matkassa piristää, vai miten se meni.
Lopulta päästiin perille, saatiin auto Ikean parkkiin (vaikka se täysin tekstitön valkoinen parkkihallin lappu hämäsikin mua) ja lihapullataivas odotti. Korvapuusti jälkkärinä kruunasi kaiken. Jännää vaan miten heja Sverige henkinen se Ikea oli. Ei meillä suomessa vaan joka kakkuun ja ranskalaiseen tungeta pieniä ruotsinlippuja ja kaikkea kirjoiteta ensiksi ruotsiksi. Vai? Aavistuksen järkytyin myös siitä, kun Ikeassa oli joulukuusia ja joulukamaa. Joko se joulu on taas ovella? Pitäiskö mun kaivaa joulumusiikki esiin?
Loppupäivä pyörittiin Balexert-nimisessä ostarissa. Iski kyllä niiden lihapullien jälkeen semmonen väsymys, että hyvä ettei pystyyn nukahdettu. Lyhyillä yöunillahan ei ollut asian kanssa tietenkään mitään tekemistä. Eli meni taas aika pitkälti siihen istuskeluun ja ohikulkevien ihmisten vahtaamiseen. Sekin kyllä hämmensi, että kaikki hinnat olivat frangeissa. Automaattisesti ajatteli "jo on laukulla hintaa" ja vasta jälkikäteen tajusi, että "oho, ei ne ollukkaan euroissa".
Ostin lopulta sitten talvitakin. Puolipakkohan se oli ostaa, kun lämpötilat ihan kirjaimellisesti romahtivat keskiviikkona (oilisin mä sen varmaan ostanut vaikka mittari olisi vielä ollut helteen puolella, heh). Oli ihan jäätävän kylmä, vaikka vielä maantaina sai shortseissa kulkea. Kyllä mun uudessa eskimotakissa saa nyt luvan tarjeta tämän talven.
Enää huominen ja taas viikonloppu. Mihin nämä viikot häviää? Huomenna illalla uusi yritys leffaan menosta. Jos sitä tällä kertaa pääsisi vaikka ajoissa töistä ja ehtisi körötellä ruuhkissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti