Parlez-vous français?

Mun ensimäinen- tosin vajaa- viikko täällä on nyt suoritettu. Viikonloput mulla on yleensä vapaita, mutta nyt kyllä huomasin olevani lapsenvahtina suurimman osan päivästä. Toisaalta kun vain palloilen täällä kotona, niin mikäs siinä lasten kanssa leikkiessä. Toki olen "joutunut" olemaan paljon lasten kanssa ihan vain siksikin, että tutustuisin heihin paremmin. Huomenna tosikoitos sitten alkaa. 6:30 herätys, jes.

Ranskan puhuminen ja ymmärtäminen, mikä ensimmäisenä päivänä aiheutti mulle melkosen shokin, on alkanut vähitellen parantua. Todellakaan en puhu sujuvasti tai kaikkea ymmärrä, mutta vähä vähältä. Mä höpötä ja sönkötän jotain ja kyllä kaikki ainakin väittää ymmärtävänsä. Musta kyllä tuntuu, että välillä keksin päästä omia sanoja...
   Ymmärtäminen on välillä helppoakin, jos ihmiset vain jaksavat nähdä vaivaa ja puhua todella hitaasti mun kanssa. Nopeasti puhuttuna ranska menee kyllä ohi ja kovaa. Siinä tapauksessa nyökkäilen ja hymyilen. Mun perhe pitää mua varmasti ihan friikkinä kun vastaan kaikkeen kyllä/olen aina samaa mieltä ja mulla on kestoirvistys naamallani. E:n kanssa välillä en ole varma toteaako hän jotain vai kysyykö ja me molemmat vain tuijotetaan toisiamme silmät pyöreinä. Mä odotan, että hän toistaisi ja E varmaan miettii miksei se vastaa tai miksi se tuijottaa.

Mikäs tässä opiskellessa, heh. Näiden edellinen aupairi jätti mulle muutaman sanakirjan, pari mulla oli mukana ja tuon Christien Dix petits nègres -pokkarin ostin eilen ruokakaupoilta. Tai no se oli sellanen valtava, Prisman kaltainen supermarketti. Luettuna ranska sujuu kyllä yllättävän hyvin, että kai siellä lukion ranskassa jotain sitten oppi.
    Jonkun verran olen jo oppinutkin uusia sanoja. Suurin osa on sellaisia kuten "rauhassa", "hiljempaa", "varovasti" tai "älä tee sitä". Myös I:n hokemat jäävät mieleen, kuten doudou (unilelu), pipi (pisu/pissa) tai chouette (siistiä/mahtavaa). I:n mielestä nimittäin kaikki on "Chouette!". Palapeliä koottaessakin aina kun yksi pala saadaan paikalleen hän huutaa riemuissaan "Chouette!".

Täällä on vähän sadellut tänään ja huomennakin pitäisi, joten heti kun keli paranee lähden kuvailemaan mun huudeja. Saadaan sitten tännekin ikuistettua näitä ihania vuoristomaisemia. À bientôt eli nähdään pian!