Näkemisiin!

Täällä mä nyt sitten oon. Aamulla vielä seikkailin Helsingin lentokentällä ja nyt jo istuskelen uuden huoneeni sängyllä. Mun piti tehdä tämä pikapostaus jo Suomen puolella lentokentällä, mutta kännykkä päätti sanoutua irti. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eikö?

En ole varmaan koskaan ollut niin jännittynyt kuin tänään lentokoneen laskeutuessa. Vaikka taisin jännittää melkein eniten sitä, että löydänkö laukkuni vai eksynkö lopullisesti lentokentän syövereihin. Selviydyin kunnialla seuraamalla massaa. Matka meni muuten ihan lepposissa tunnelmissa - torkkuen.

Perheen isä oli vastassa ja nyt olen purkanut kamojani E:n kanssa. Toisin sanoen E on levitellyt mun kamat lattialle ja höpöttäny ranskaa ja mä olen nyökkäilyt. So good so far.

Kauheaa tässä on se, että jouduin sanomaan hyvästit kaikille ihanille siellä Suomessa... Ihan kuin olisin viimeiselle matkalleni lähtenyt, heh. En onneksi sentään.

"And then while I'm away I'll write home every day and I'll send all my loving to you "
                                                                               - the Beatles